Kai Nieminen's music has been described as "often constructed according to a narrative logic, as fantasy journeys in imaginary or dream-like worlds". Most of his works have an extra-musical stimulus, alluded to in their titles. They are not, however, really programmatic music, being constructed according to their own musical laws. The titles do nevertheless reflect the original stimuls and provide something of a guideline to the listening experience. The initial inspiration may be in literature or art, or equally well in an urban streetscape or nature.
Arioso for solo horn is dedicated to the memory of Holger Fransman, the now-late grand old man of Finnish horn circles. The work can be performed also with four horns.

Kai Niemisen sävellystyyliä on kuvailtu seuraavasti: "hänen teokset rakentuvat usein kerronnallisen logiikan mukaan eräänlaisiksi mielikuvituksellisiksi matkoiksi erilaisissa kuvitelluissa tai unenomaisissa maailmassa ja tunnelmissa". Useimmilla Niemisen teoksilla on ulkomusiikillinen syntyvirike, johon hänen teostensa otsikot viittaavat. Varsinaisesta ohjelmallisuudesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä teokset rakentuvat omien musiikillisten lakiensa mukaan. Sen sijaan otsikot heijastavat musiikin alkuperäistä herätettä ja antavat tietyn suunnan kuunteluelämykselle. Alkuinnoitus voi olla yhtä hyvin kirjallisuudessa, kuvataiteissa, kaupunkimaisemissa kuin luonnonelämyksissäkin.
Arioso käyrätorvelle on omistettu Holger Fransmanin muistolle. Hän oli suomalaisen käyrätorvipiirien grand old man. Teoksen voi esittää myös neljällä käyrätorvella.