Uuno Klami probably began composing the Sonata in C Minor for Violin and Piano as early as May 1920. He completed two movements but only sketched the finale. The reason why he never finished it may be that he began composing a Viola Sonata at around the same time. In 2016, composer Eero Kesti was editing Klami's Viola Sonata when ne noticed that the main section, Allegro affetta, in its finale is fully based on the sketches for the finale of the Violin Sonata. He concluded that the finales of the two works were presumably meant to be very similar, even though they were in different keys. He therefore constructed the last movement of the Violin Sonata, basing it entirely on the last movement of the Viola Sonata. This, we believe, is what Klami originally intended.
--
Sonaattia c-molli viululle ja pianolle Uuno Klami alkoi säveltää todennäköisesti jo vuoden 1920 toukokuussa. Sonaatista valmistui kaksi osaa, ja finaali jäi luonnosasteelle. Klamin pianonsoitonopettaja Ernst Linko ja alttoviulisti Carl Lindelöf esittivät ensimmäisen osan Alttoviulusonaatista Helsingissä 17.5.1921, ja tämä Klamin ensimmäinen julkinen esiintyminen säveltäjänä Helsingissä sai lehdistössäkin positiivista palautetta. Vuonna 2016 säveltäjä Eero Kesti editoi Klamin Alttoviulusonaattia ja huomasi, että Altto-viulusonaatin finaalin pääosa Allegro affetta perustuu Viulusonaatin finaalin luonnoksiin. Hän päätteli, että teosten finaalit oli varmaankin tarkoitettu hyvin samankaltaisiksi, vaikka sävellaji olikin eri. Kesti rakensi siis Viulusonaattiin viimeisen osan, joka perustuu täysin Alttoviulusonaatin viimeiseen osaan. Uskomme, että näin sen oli tarkoi-tus ollakin. Eero Kesti kertoo Klamin Viulusonaatin finaalin rakentamisesta: ”Viulusonaatin finaalin seitsemän säilyneen luonnossivun sijoittaminen Alttoviulusonaatin materiaaliin oli täysin saumatonta, koska nuo seitsemän sivua ovat osittain lähes identtiset Alttoviulusonaatin materiaalin kanssa.